Aivovamman jälkeinen aistien ylikuormitus on neurologinen tila, joka voi ilmetä, kun aivojen käsittelykapasiteetti ja toiminnalliset varannot ovat heikentyneet. Tämän seurauksena aistien kautta saatavan, kognitiivisen ja emotionaalisen tiedon määrä, jota aivot aiemmin pystyivät käsittelemään, voi ylittää aivojen käytettävissä olevan kapasiteetin.

Aistikuormitus aivovaurion jälkeen (ABI/TBI): neurologiset oireet, neurofatigue ja tieteellisen tutkimuksen tulokset

Aistikuormitus aivovaurion jälkeen on monimutkainen neurologinen ilmiö, joka voi esiintyä hankitun aivovaurion (Acquired Brain Injury – ABI) jälkeen. Tähän voivat kuulua esimerkiksi traumaattinen aivovamma (Traumatic Brain Injury – TBI), aivohalvaus, aivokasvain, hapenpuutteesta johtuva aivovaurio (hypoksia), aivotulehdus tai muu aivovaurio.

Aivovaurion jälkeen aivoilla voi olla vaikeuksia käsitellä liian suurta määrää aistillista, tiedonkäsittelyyn liittyvää ja emotionaalista tietoa. Päivittäiset ärsykkeet, kuten melu, kirkas valo, useat samanaikaiset keskustelut, kiireinen ympäristö tai ärsykkeiden kasautuminen, voivat ylittää aivojen kyvyn käsitellä tietoa. Tämä voi johtaa aistikuormitukseen ja voimakkaaseen neurofatigueen (aivoväsymykseen).

Aistikuormituksen yleisiä oireita ovat päänsärky, huimaus, keskittymisvaikeudet, lisääntynyt herkkyys aistiärsykkeille, tunne-elämän muutokset, henkinen uupumus sekä vaikeudet päivittäisissä toiminnoissa.

Tieteelliset tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että aistikuormitus voi myös tilapäisesti pahentaa jo olemassa olevia neurologisia ja kognitiivisia oireita. Joillakin ihmisillä nämä muutokset voivat kestää pidempään. Lisäksi aistikuormitus voi aiheuttaa tilapäisesti neurologisia tai kognitiivisia oireita, joita ei aiemmin ollut tai joita ei ollut havaittu. Esimerkiksi jotkut ihmiset voivat aistikuormituksen aikana tai sen jälkeen kokea tilapäisesti tai pidempään toispuoleista heikkoutta, neurologisia puutosoireita, lihasvoiman heikkenemistä, puhevaikeuksia, oksentelua, tasapainohäiriöitä, epileptisiä kohtauksia tai muita neurologisia muutoksia.

Nämä neurologiset ja kognitiiviset oireet voivat esiintyä kohtauksittaisesti (paroksysmaalisesti) eli jaksoittain tai ohimenevästi. Oireiden tyyppi, voimakkuus ja kesto vaihtelevat henkilöiden välillä. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi aivovaurion sijainti ja vaikeusaste, fyysinen ja psyykkinen tila, päivän aikana käytettävissä oleva energia, aistiärsykkeiden kertyminen sekä yksilöllinen palautumiskyky.

Tämän tiedon ja sen taustalla olevan tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on lisätä maailmanlaajuista tietoisuutta aistikuormituksesta aivovaurion jälkeen sekä tukea ihmisiä, joilla on hankittu aivovaurio (ABI), traumaattinen aivovamma (TBI), aivohalvaus tai muu neurologinen sairaus. Tavoitteena on auttaa myös heidän läheisiään ja terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään paremmin tätä usein liian vähän tunnistettua neurologista ilmiötä sekä sen vaikutuksia päivittäiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Nämä tiedot perustuvat tieteellisen tutkimuksen tuloksiin ja ne on esitetty selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla lääketieteellinen tarkkuus säilyttäen. Jokainen aivovaurion kokenut henkilö voi kokea aistikuormituksen eri tavalla. Oireiden tyyppi, vaikeusaste, kesto ja yhdistelmät voivat vaihdella huomattavasti eri henkilöiden välillä.

Tärkeää: Uudet, äkillisesti alkavat tai poikkeuksellisen voimakkaat neurologiset oireet — kuten äkillinen toispuoleinen heikkous, uudet puhevaikeudet, tajunnan menetys tai epileptiset kohtaukset — tulee aina arvioida lääketieteellisesti muiden syiden poissulkemiseksi, kuten uuden aivohalvauksen tai muun akuutin neurologisen tilanteen vuoksi.